Vesivoimatoimikunnan neuvottelussa käyttivät sitten puheenvuoroja kunnan edustajat. Niissä ei vastustettu voimalain rakentamista, päinvastoin asetuttiin niitä kannattamaan. Kuitenkin sillä ehdolla - ja tämä oli tässä vaiheessa tärkeätä - että laitokset tulisivat Kuusamon alueelle. Kunnan olisi lisäksi päästävä osakkaaksi rakentavaan yhtiöön. Hämmentävänä tekijänä oli näinä aikoina alkanut virrata julkisuuteen tietoja uusista suunnitelmista, joiden mukaan Kuusamo ei saisikaan mitään laitoksia, vaan vedet käännettäisi virtaamaan Iijoen kautta Pohjanlahteen. Tämä suunnitelma käänsi myöhemmin loputkin kuusamolaiset vastustamaan voimarintaman hankkeita.
Presidentti Kuuskoski huomautti, että kuusamolaisten ei pitäisi pitää ehdottomasti kiinni osakkaaksi pääsystä. Kitkajärven kohtalona tulee joka tapauksessa olemaan, hän mainitsi, rakentamistapauksessa säännöstely. Kuinka suureksi Kitkan ja muiden järvien säännöstely muodostuu, siitä ei ole vielä kuvaa, presidentti Kuuskoski sanoi. Kitkajärven kohdalla mainittiin varovaisesti puolitoista metriä.
Tilaisuudessa toistettiin että parhaillaan Kuusamossa suoritetaan valtion vesivoimatoimikunnan toimesta vesistötutkimuksia. Arvo Heikkinen huomautti että sen tutkimuksen suorittajien joukossa ei ole maatalouden asiantuntemusta. Hän korosti pätevän ennakkotutkimuksen suorittamista Kuusamon voimalaitosten hyöty- ja haittapuolista.
Lainaan Koillissanomain selontekoa keskustelusta, jota pres. Kuuskoski kiitti avoimeksi ja rehdiksi, mutta jossa ei suinkaan löydetty yhteistä säveltä. "Päätoimittaja Rinne torjui tässäkin kokouksessa eräiden kuusamolaisten taholta esitetyn väitteen, että Kuusamo-Seura olisi lähtenyt vastustamaan koskien rakentamista ja vaatimaan luonnonsuojelualueiden laajentamista." - "Kuusamo-Seura, kuten Kuusamon kuntakin on pitänyt välttämättömänä Oulangan luonnonsuojelualueen säilyttämistä koskemattomana, mutta ennen kaikkea seura on kuusamolaisten rannanomistajien ja muun väestön etujen nimessä vaatinut pätevän ennakkotutkimuksen suorittamista siitä, millaiset vahingot vesistölle ja elinkeinoelämälle vesistöjen säännöstelystä aiheutuisivat." - "Kitkajärven kaikenlaatuista säännöstelyä hän ilmoitti ehdottomasti rannanomistajain etujen nimessä vastustavansa."
"Kuusamo ei hyväksy Kitkan vesien kääntämistä Iijokeen", otsikoi Kaleva 5.8.61 julkaisemansa selonteon mainitusta neuvottelusta, jota voitaneen pitää käännekohtana Kuusamon kunnan suhtautumisessa koskisotaan ja nimenomaan vesistöjen voimatalouden hyväksikäyttöön. Kunnanmiesten mielen taivaalla alkoi, siitä voimme olla vakuuttuneita, häivähdellä tummia pilvenhattaroita. Epäilys alkoi kysellä: "Onkohan sittenkin lähdetty herrojen kanssa marjaan?"
Oulun yliopisto yhtyi syyskesällä 1961 kuusamolaistahon vaatimuksiin erikoisen tutkimuselimen antamiseksi selvittelemään Kuusamon ja Posion vesistöjen säännöstelyvaikutuksia. Tämä arvokas kannanilmaisu otettiin puolustajien taholla kiitollisuudella vastaan, samalla kun 'hädän ja hyvänmielen' tunnelmissa toivottiin ratkaisun lykkääntymistä ainakin huhtikuun 1. päivän 1962 tuolle puolen. Silloin astuisi voimaan uusi vesilaki, joka antaisi entistä enemmän pontta vaatimuksille ennakkotutkimuksista. Loppuvuosi 1961 voitiin kokea jonkinlaisena hengähdystaukona. Mitään hurjan kriittistä ei ilmaantunut tapahtumien taivaalle.