KUUSAMO-MITALI WESA RINTEELLE

Historian lamppu palaa yötä päivää tutkijan kammiossa
Wesa Reinonpoika Rinne astelee isänsä saappaissa. Hän kulkee isänsä jalanjäljissä kynä kädessä ja kamera kaulassa, mutta omintakeisesti ja tämän elämäntyötä suuresti arvostaen ja kunniassa pitäen. Wesan kiinnostus suuntautuu vahvasti kotiseudun värikkääseen menneisyyteen, niin kuin koillismaalaiset saavat viikko viikon jälkeen Koillissanomien julkaisemilta historiasivuilta havaita.

Kuusamon kaupunginhallitus toteaa myöntämänsä huomionosoituksen perusteluissa Wesan ansioiksi juuri hänen monipuolisen työnsä lähihistorian taltioimisessa sanoin ja kuvin. Meimi Mäntyniemen ja Wesan kokoamia ja työstämiä Wanhasta ehyestä ja runtelemattomasta Kuusamosta kertovia ja sodanaikaisten kohtalonpäivien ankaria kokemuksia kuvaavia historiansivuja on ilmestynyt tähän mennessä yli 400. Harvan paikkakunnan menneisyyttä valotetaan nykyisin yhtä laajasti ja huolellisesti.

Rinne-Wesa sai ensikosketuksen lehdentekoon ja toimittamiseen isänsä polvella istuen. Reino-isä perusti Koillissanomat 1950, kun Wesa oli hieman alle kaksivuotias. Vakinaiseen työsuhteeseen poika tuli 1963 viidentoista ikäisenä, hädin tuskin koulunsa päättäneenä miehenalkuna ja on siitä pitäen nähnyt ja kokenut lehden mukana kaikki sen kehityksen vaiheet.

Nykyiselle historiantutkijan uralle Wesa antautui 1994, kun opettaja Meimi Mäntyniemen kanssa tuotettu kuusamolaisten 1944 evakkotaipaleesta kertova, kunnan kulttuurilautakunnan tunnustuksella palkittu sarja alkoi ilmestyä. Heti perään tuli Lotta-Svärd järjestön Kuusamon osaston toimintaa kirkkaasti valottava artikkelisarja. Se puolestaan synnytti idean rakentaa Kuusamon lottien työtä kuvaava muistonäyttely, joka saavutti laajaa myönteistä huomiota koko maassa. Valtakunnallinen lottamuistotoimikunta palkitsi Wesan sen johdosta Lottamuistomitalilla n:o 7. Sen jälkeen laattaa ei ole myönnetty enää kenellekään. Sitä ennen sen olivat saaneet Tellervo Koivisto, Inkeri Kilpinen, Pirkko Työläjärvi, Riitta Uosukainen, Lauri Sutela ja Adolf Ehrnrooth. Oulun sotilasläänin komentaja eversti Aimo Niemenkari ylensi Wesan korpraaliksi hänen lotta-ansioidensa vuoksi.

Tuottelias työpari Mäntyniemi-Rinne jatkoi ansiokasta työtään juttusarjoilla, jotka kertovat sanoin ja kuvin 'vaietusta veljeydestä' eli saksalaissotilaiden ajasta 1941-1944 Kuusamossa ja sitä seuranneesta Puna-armeijan miehitysajasta syksyllä 1944. Sota-ajasta kertovista sarjoista toimitettiin myös seitsemän tunnin pituinen vavahduttava ääninauhaversio, jossa lukijoina esiintyvät Ylen ohjelmista tutut Erja Manto ja Heikki Määttänen.

Juhlavuonna 1997 aloitettu sarja 'Itsenäisen Suomen juurilla' vei Wesan yhä syvemmälle arkistojen kätköihin. Erinomaisena oppaana ja neuvonantajana tutkimuksissa toimii yhä edelleen professori Jukka Nevakivi, uuttera ja ansioitunut historioitsija. Kiinnostavien sarjojen johdosta Wesa on saanut runsaasti lukijapalautetta ja sitä kautta on syntynyt satojen henkilöiden verkosto, joka tuottaa jatkuvasti uutta tietoa esillä olleista aiheista. Asialleen vihkiytyneenä Wesa ei heitä pienintäkään tiedonmurua hukkaan, vaan kokoaa kaiken arkistoonsa. Sen tärkeimpiä runkorakenteita on sanomalehti Kalevan vuosikerroista 1899-1941 koottu Kuusamoa koskevien uutisten ja selostusten kopioarkisto. Siinä on tallella noin 15000 erillistä juttunimikettä ja jokainen löytyy sähköiseen muotoon laaditusta sisällysluettelosta tarvittaessa. Arkisto sisältää myös laajan, hyvin järjestetyn tiedoston kuusamolaisista suvuista ja seudulla eläneistä persoonallisuuksista.

Kauan valokuvaajan vakanssilla toimineen Wesan kuva-arkisto on niin ikään kunnioitusta herättävä. Parhaillaan hänellä on järjesteltävänä ja selviteltävänä isänsä Reinon kuva- ja negatiivikokoelma, joka sisältää yli 30000 otosta. Sen kiinnostavimpia osia on Reinon sotarintamilla kirjeenvaihtajana ja TK-miehenä ottamien kuvien kokoelma, jonka rinnalla ovat hänen sanoma- ja aikakauslehtiin tekemänsä lukuisat selostus- ja haastattelutekstit. Reino esitti eläessään toivomuksen, että Wesa kokoaisi ja valikoisi aineistoista kirjan. Hankeen toteutusta varten Wesa sai Suomen Kulttuurirahaston ja Oulun läänin taidetoimikunnalta tämän vuoden alussa apurahat. Kuvien selvitystä tukee neuvoillaan valokuvaaja Jorma Komulainen.

Wesa on kunnostautunut valokuvanäyttelyiden kokoajana aikaisemminkin. Paikallisesti ja urheilullisesti kiinnostava oli hänen isänsä Rukan hiihtokeskuksen alkuaikoja kuvaavista tallennuksista koottu näyttely. Saksalaisten 1941-44 sota-aikana rakentaman Hyrynsalmi-Kuusamo kenttäradan vaiheita kuvaavan näyttelyn rungon hän löysi saksalaisen sota-arkiston harvinaisuuksista.

Reino Rinteelle myönnettiin vuonna 1990 Kuusamo-mitali n:o 7. Wesalle kaupungin itsenäisyysjuhlassa ojennettu mitali on järjestyksessä 32:s. Oli ensimmäinen kerta, kun poika seuraa isäänsä mitalimiehenä.  

Wesa ja Remington-kirjoituskone Koillissanomien toimiksessa vuonna 1954.

© Copyright 2021 ReinoRinne.fi