Koillissanomien tiloissa on esillä historiallisia valokuvia. Heti ulkoa tultua porraskäytävässä on kuvasarja "Viimeinen päivä Sortavalassa 22.09.1944."
Valokuvat on ottanut Reino Rinne toimiessaan TK-miehenä vuosina 1942–44. Rintamakirjeenvaihtaja Rinne jätti Sortavalan lokakuun 24. päivän aamuna yhdessä TK-valokuvaaja Kim Borgin, TK -elokuvaaja Esko Töyrin ja TK-apulaiselokuvaaja Ama Jokisen kanssa. Viimeisen yön "hiljaisessa kaupungissa" tiedotuskomppanian miehet nukkuivat PYP:n toisen kerroksen asunnossa Karjalankadulla.
- Ennen neljää aamulla tuli moottoripyörälähetti, joka kuului kaupunkia luovuttamaan määrätyn everstin alaisuuteen ilmoittamaan, että on tullut käsky lähteä ilman luovutusta. - Nostettiin reput "pykälään" ja lähdettiin kuluttamaan armeijan saappaita, muistelee Reino Rinne.
- Auto, jonka piti tulla meitä hakemaan kahdeksan maissa tuli vastaan muutaman tunnin marssin jälkeen. Töyrillä ja Jokisella oli kannettavanaan raskaat elokuvalaitteet. Minun repussa oli muutamia kirjoja.
Niitä poimin kaupungin kirjaston salin lattialta röykkiöistä, minä useampia kuin toiset, muistelee kirjamies katsellessaan nahkaselkäisiä sotamuistoja, joihin on merkinnyt täytekynällä "Sortavala 23.09.1944 kello 5.45."
Syväriltä Petsamoon.
- Ennen Syvärille ja Laatokan Karjalaan siirtoa kuuluin 5. tiedotuskomppaniaan, joka oli pohjoisin; sen toiminta-aluetta oli Kiestingin ja Uhtuan suunta. TK-komppaniat kuuluivat päämajan alaisuuteen. Eräät rintamakirjeenvaihtajat ja valokuvaajat saivat komennuksia monille rintamille. Minä kävin kahdesti Petsamossakin, missä rintamavastuu kuului saksalaisille. Ensimmäisellä reissulla oli kaverina valokuvaaja Vilho Uomala, jolla oli leipätyömaana valokuvaamo Mikonkadulla Helsingissä. Toinen komennus tuli vuonna 1943, jolloin alkoi näkyä merkkejä sodan loppumisesta. "Taistelupariksi" tuli silloin päämajasta luutnantti Sven Grönvall, ammatiltaan taidemaalari ja opettaja Ateneumissa. Sodassa myös ruotsinkielinen kirjeenvaihtaja. Hänen veljensä, Ragnar oli Marskin adjutantti.
Rintamakirjeenvaihtaja Reino Rinne saksalaisten etulinja-asemassa Jäämeren rannalla 1943. Edessä Kalastajasaarento, etuoikealla Pummangin rannikko. Tällä matkalla oli "taisteluparina" Sven Grönvall, hänen veli Ragnar oli Marskin adjutantti.
________________________________________
TK- miesten matkassa - dokumentteja jatkosodan ajalta 1941 - 1944 koonnut Wesa Rinne
Petsamossa ei sodan aikana käynyt muita suomalaisia TK-miehiä: Uomalan, Grönvallin ja minun lisäksi. Olin ennen sodan syttymistä päässyt työhön Kalevaan. Korkeakiven Kalle, silloinen isäntä lehdessä, lupasi minulle sota-ajalta puolet toimittajan palkastani, kun pidän mielessä Kalevan lukijoita. Juttujen alussa, otsikon alla olikin toimituksen lisäys: TK-Reino Rinne, Kalevan toimituksen jäsen. Jutut lähetettiin ensin päämajan tiedotusosaston tarkastettavaksi, mistä ne levitettiin julkaistaviksi Suomen lehtiin.
- Syyskuussa 1944 tuli viimeinen TK-komennus, alkoi Lapin sota. Oulusta lähdin Kim Borgin kanssa pohjoista kohti. Kuivaniemeltä piti palata takaisin Ouluun, tie oli tukkoinen, sillat räjäytetty. Toppilan satamassa päästiin Bore II:n, joka kuljetti joukkoja ja huoltoa Kemiin. Sieltä jatkettiin polkupyörillä ryhmä Pajarin ja 15. prikaatin käkijoukkojen mukana Rovaniemeä kohti saksalaisten kintereillä. Kim Borgin kanssa olimme ainoat TK-miehet, jotka näimme "Lapin pääkaupungin" tulimerenä ihan vierestä. Samanaikaisesti Vilho Uomala lähestyi Rovaniemeä Ranuan suunnalta.
- Ensimmäisen tilannekatsauksen Rovaniemen tuhosta kirjoitin "isossa huoneessa", taivas kattona, rakennusten hiillokset hehkuivat lämpöä. Ensiuutisen lähetin puhelimella Ouluun Viirinkankaalta kenraali Aaro Pajarin teltasta, joka oli pystytetty "Piippuniemen" etelälaitaan. Kenraalin teltasta oli ainut ehyt puhelinlinja alas. Haikalan Hemppa otti Oulussa uutisen vastaan ja välitti sen edelleen päämajan tiedotuskeskukseen, josta se levisi maan sanomalehtiin, myös Suomen tietotoimisto luki tämän synkän uutisen radion pääuutislähetyksessään.
- TK-miehistä on joukossamme enää muutamia harvoja; Kari Suomalainen, jonka suomalaiset oppivat tuntemaan vuosien aikana Helsingin Sanomien mestarillisista piirroksista sekä Kööpenhaminassa oopperalaulaja Kim Borg (kuoli keväällä 2000), joka esiintyi sotien jälkeen maailman arvostetuimmissa musiikkimetropoleissa tehden Suomea tunnetuksi, päättää "sanasotilas" muistelutuokion keväällä 1997.
Reino Rinne tekee ensimmäistä TK-juttuaan heinäkuussa 1942 Suomussalmen selkosniityllä. Partisaanien kynsistä pelastuneet "heinätytöt" kertovat verekseltään kauhunhetkistä. "Päämajan tiedotusosasto lähetti minulle syntymäpäivälahjaksi käskyn siirtyä kynäsotilaaksi, valokuvaajana oli tällä ensi reissulla Eero Kiviranta" on Reino Rinne kirjoittanut kuvaselostukseen.