"Ihmiset. Jos meidän huoneemme, kotimme, konttorimme olisivat yhtä ryöttäisessä kunnossa kuin rannat ja järven pohjat, joet ja purot, niin meistä sanottaisiin, että mitä sikoja te olette".
Olenko minä luonnonsuojelun, elämänsuojelun vimmassani kuin tulensammuttaja, joka yhä kantaa vettä, vaikka rakennus on jo pohjia myöten palanut? Holvaanko minä vettä sammuneisiin tuhkiin. Onko maailman menon kehitys siinä vaiheessa", kysyy Koillismaan kirjailija, lehtimies ja runoilija Reino Rinne näinä päivinä julkaistavassa uusimmassa, "Kirveskö järveen"-teoksessaan.
Vaikka Posion Karhu, syntymäpaikkansa Suonnansaaren erakko aloitti kirjallisen tuotantonsa 1945 julkaisemalla ensimmäisen teoksensa "Tunturit hymyilevät", hänen terävä kynänsä ei ole koskaan vaiennut yli puoli vuosisataa kestäneen toimittajan ja kirjailijan urallaan.
Huomenna, lauantaina 80-vuotta täyttävän Reino Rinteen ajatukset ja sana säilä sivaltavat edelleen terävinä ja tuoreina.
Reino Rinne tunnetaan Suomessa Pentti Linkolan lailla totuudenpuhujana, luonnonsuojelijana.
Rinne täsmentää ja sanoo olevansa elämänsuojelija. "Ei luontoa tarvitse puolustaa. Sen kanssa vain pitää elää sopusoinnussa", hän toteaa uusimmassakin kirjassaan jatkaen siihen sijoittamassaan hautakirjoituksessa vuoden 2020 vaiheita: "Ihmissuku litistyi, ruhjoutui pois, kuoli koneen alla. Maailmankone teki lopun ihmisestä. Me kaksi viimeistä hakkasimme tämän muistolauseen, jotta tiedettäisiin joskus 65 miljoonan vuoden kuluttua, mistä johtui homo sapiensin tuho ja häipyminen maapallolta. Ihminen tuhosi elämänkenttänsä, tukahdutti luonnon. Tuhoutui samalla itsekin pääsemättä lopullisesti selville, että on itsekin osa luontoa".
Reino Rinteen ajatusten ja tekstien lukeminen on raskasta, kun Koillismaan ihana luonto on ympärillä, vehreimmillään, ja kirkas aurinko paistaa taivaalta Kitkan ulapoiden ja huojuvien kahilistojen sineen.
Hänen ajatuksensa kuitenkin pakottavat ottamaan kantaa. Koillismaan ärisevän totuudenpuhujan ajatukset eivät herättäneet vastakaikua vielä 1960-70-luvuilla. Monen mielestä hän oli kiusallinen "takametsien mies" huomautellessaan luontoon kohdistuvista vaaroista elintasoaan metsiensä ja vesiensä avulla rakentavassa Suomessa.
Reino Rinteen ajatukset olivat edellä aikaansa. Vasta uuden sukupolvet ottivat Koillismaan miehen ajatukset omikseen jatkaen niitä tuleville sukupolville.
Kirjailija Reino Rinne suurimpana saavutuksena voidaan pitää Kuusamon koskien pelastamista. Hänen ja hänen laillaan tuntevien tinkimätön työ kasvoi ja voimistui sellaisiin mittoihin, ettei suunnitelmia voitu toteuttaa.
Tämä päivänä Rinteen silloisten kovienpienkin vastustajien täytyy tunnustaa, että luonnontilalliset kosket ja Koillismaan luonto ovat mittaamattoman arvokkaat paitsi Kuusamolle, joka saa vuosittain vastaanottaa lähes miljoona luontomatkailijaa kaikkialta maailmasta, myös Suomelle. Lappi ja Kuusamo ovat maamme parhaat matkailuvaltit.
Mitä tekee mies, joka voimiaan säästämättä on vuosikymmenet kamppaillut elintärkeiksi katsomiensa asioiden puolesta.
Reino Rinne ei laske aseitaan ja päästä ajatuksiaan lepäämään edes merkkivuotenaan. "Minulle tämä ei ole juhlavuosi, vaikka tuleekin 80 vuotta täyteen. Tämä on työvuosi. Onnellista, jos edistyn toiveiden mukaan työssä. Luonnolle tämä vuosi kuten edellisetkin on suruvuosi", hän toteaa kirjassaan.
Reino Rinne sanoo nuoruudessaan olleensa Pohjolan työmies. Hän teki työtä kirveellä ja on edelleen ylpeä alkuperästään. Hän syntyi Suonnansaaressa metsänvartija Aukusti Rinteen poikana. Nuoruusvuosinaan hän oli metsä- ja uittotöissä sekä ylimääräisenä metsänvartijana.
Hän toteaa uudessa teoksessaan: "Jos minä olisin syntynyt metsänhoitajan perheeseen enkä metsänvartijan matalaan majaan, minä olisin kai joutunut kouluun ja opistoon. Minut olisi kuivattu ja prässätty niin kuin koululaisen keräämä kasvi enkä olisi saanut kasvaa ja kukkia villinä, luonnollisena. Luonto olisi menettänyt minut parhaudessani".
Hänen unelmansa oli toimittajan ammatti. Koko ikänsä hän sanoo kuitenkin halunneensa runoilijaksi.
Reino Rinteen toiveet toteutuivat. Hänestä tuli toimittaja. Koillismaan kirjailija ja runoilija, jonka laaja tuotanto on jatkunut keskeytyksettä vuosikymmenet. Reino Rinne viettää syntymäpäiviään Suonnansaaressa perhepiirissä.
Jyrki Sarni
Lapin Kansa 16.7.1993