Kuusamossa 28. päivänä joulukuuta 1995

Päätoimittaja, puheenjohtaja
Matti Huusko

Sydämellinen kiitos Sinulle ja Pohjois-Suomen Paikallislehtikerholle myöntämästä tunnustuspalkinnosta. Palkintohan ei tietysti minulle kokonaan kuulu. Oikea käteni näissä historiasarjojen toimittamisessa ja kirjoittamisessa on ollut opettaja Meimi Mäntyniemi. Myös Matti Piiraisella, joka toimi Koillissanomain päätoimittajana 7.4.1987 – 31.12.1994 on ratkaiseva osuus tämän työn alkuun saattamiseksi.

Kerron tässä vähän taustatietoja näiden Koillissanomain historiasivujen syntyvaiheista.

Täällä Kuusamossa oli viime vuoden 9.11.1994 – 3.11.1995 aikana valokuva- ja esinenäyttely lottien toiminnasta itsenäisen Suomen hyväksi tehdystä työstä. Näyttelyn alkuunpanijana oli Koillissanimien silloinen päätoimittaja Matti Piirainen. Hän antoi minun tehtäväksi koota ja pystyttää näyttely ilman mitään rajoittavaa ennakkobudjettia.
Yhden ohjeen hän kuitenkin antoi: näyttelystä pitää tulla hyvä.

Samoin Koillissanomien historiasarjojen linjat ideoimme Matti Piiraisen kanssa. Sattumalta löytyi sarjan toiseksi tekijäksi opettaja Meimi Mäntyniemi, joka oli myös harrastanut kotiseutuhistoriaa lapsuudesta asti. Näin voitiin aloittaa tammikuussa 1994. Tarkoitus oli vain tehdä sarjaa Kuvia Wanhasta Kuusamosta, rakennuksista, ihmisistä ja elämästä. Materiaalia kertyi kuitenkin nopeasti myös suojeluskunta- ja lottatoiminnasta sekä saksalais-, evakko- ja puna-armeijan miehityksen ajasta. Näin syntyivät seuraavat neljä historian sarjaa kuin sivutuotteena:

1. Kuusamolaisten evakkotaival syksyllä 1944.
Julkaistiin syyskuussa 1994, jolloin tuli kuluneeksi viisikymmentä vuotta evakkoon lähdöstä. (Painos loppunut).

2. Lotta Svärd Kuusamon paikallisosaston toiminnasta vuosina 1920-1944.
Julkaistiin marraskuussa 1994, kun tuli kuluneeksi viisikymmentä vuotta Lotta Svärd järjestön lakkauttamisesta Neuvostoliiton vaatimuksesta.

3. Kun puna-armeija miehitti Kuusamon syksyllä 1994.
Julkaistiin marras-joulukuussa 1944, silloin tuli kuluneeksi viisikymmentä vuotta puna-armeijan Kuusamon miehityksestä. KS historialiitteen sivulla kaksi kerrotaan siitä, kun tiedotuskomppanian miehet rintamakirjeenvaihtaja Reino Rinne ja valokuvaaja Kim Borg etenevät joukkojen kärjessä Rovaniemelle lokakuussa 1944 ja olivat silminnäkijöinä katsomassa Rovaniemen hävitystä. Saman liitteen sivulla kuusi kerrotaan siitä, kun rajakomppanian päällikkö kapteeni Erkki Vaalama ja sotapoliisi Vilho Väätäinen pysäyttivät Kuusamosta lähtevien miehitysjoukkojen autokolonnan...
Samasta asiasta on professori Jukka Nevakiven kirjassa Zdanov Suomessa, sivu 58: ”Puna-armeija vei lähtiessään – välirauhan 1. artiklan irtaimiston poisvientikiellon hengestä huolimatta – omalle puolelleen kaikenlaisia sotamuistoja, mitä se saattoi hävitetyistä suomalaiskylistä vielä löytää. Kuusamosta lähtevien joukkojen paluuta seurannut rajakomppanian päällikkö kapteeni Erkki Vaalama rohkeni pysäyttää heidän kolonnansa ja huomauttaa autoihin kuormatusta siviiliomaisuudesta. Johtoautossa istunut neuvostoluutnantti sylkäisi häntä vasten kasvoja, ja kolonna jatkoi matkaansa.”

4. Vaiettu veljeys – saksalaisaika Kuusamossa 1941–1944.
Sarja aloitettiin 28. huhtikuuta 1995. Tämä numero osui arvonnassa kilpailunumeroksi, jolla Koillissanomat voitti vuoden 1995 paikallislehtikilpailun. (Nelisivuinen aloitusliite).

Minä nuorempana olen työ- ja vapaa-aikoinani kierrellyt eri puolella Suomea arkkistoissa tiedonhankkijana. Käynyt läpi mappeja ja kansioita, joista löytyy Kuusamoa koskevia arkistotietoja. Sarjojen haastatteluissa on runkona käytetty tosiasioihin perustuvia arkistotietoja: sotapäiväkirjoja, Kuusamon suojeluskunnan ja Lotta Svärd yhdistyksen vuosikertomuksia ja kirjeitä. Kuusamon vanhoista rakennuksista kertovissa sarjoissa pohjatiedot on kerätty kauppakirjoista, maarekistereistä, konkurssikuulutuksista, perunkirjoista ja eri alojen matrikkeleista.

Tietoja olen etsinyt Oulussa maakunta-arkistossa. Helsingissä sota-arkistossa. Helsingin yliopiston poliittisen historian laitoksen esimiehen professori Jukka Nevakiven opastuksella opin etsimään tietoja arkistoista. Myös Helsingin Sanomien sunnuntaitoimituksen toimittaja Jorma Korhonen on antanut hyviä neuvoja, sanoin Etelä-Suomen Sanomien erikoistoimittaja Sakari Vuoristo. Valokuvia, jotka olen uudelleen kuvannut negatiiveiksi 6x8 kokoon, olen saanut yksityisiltä henkilöiltä tuhansia kappaleita, Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Saksasta, Venäjältä (Karjalasta). Koillissanomat on myös ostanut julkaisuoikeuksia joihinkin harvinaisiin valokuva-arkistoissa oleviin Kuusamoa koskeviin valokuviin.

Helsingissä olen käynyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa, Museoviraston historian ja kulttuurihistorian kuva-arkistoissa, Sotamuseon kuva-arkistossa, Santahaminassa Puolustusvoimien kuva-arkistossa, Tikkakoskella Ilmavoimien viestivarikon kuva-arkistossa, Oulussa Pohjois-Pohjanmaan kuva-arkistossa. Näillä matkoilla olen tavannut entisiä kuusamolaisia tai täällä työssä olleita ja tehnyt haastattelunauhoituksia, niistä on saatu sarjoihin poimittua paljon arvokasta tietoa. Olen myös saanut yhteyksiä syksyllä 1944 Saksaan paenneisiin suomalaisiin ja tehnyt haastatteluja puhelimen välityksellä. Nyt olen myös saanut Ruotsiin. Siellä asuu henkilö, jolla on vuosina 1898–1919 Kuusamossa otettuja valokuvia.
Olen myös kerännyt kirjoja ja lehtitietoja, joissa käsitellään Kuusamoa, jo useita vuosia ennen kuin aloitimme näiden sarjojen työstämisen.
Nyt olen kokoamassa käsikirjaksi jatkosarjoja varten henkilöluetteloa vanha Kuusamon asukkaista, täällä syntyneistä hevosrahtimiehistä, josta nuoremmista tuli ajanrattaan pyöriessä eteenpäin automiehiä, kauppiaista, muualta tulleista virkamiehistä, sotilashenkilöistä ym., Kuka kukin oli wahassa Kuusamossa otsikon alle, eli samalla periaatteella kuin Otavan kustantama Kuka kukin on teos. Perustietoja entisistä asukkaista olen siirtänyt kirkonkirjojen mikrofilmeiltä Kuusamon vanhassa kirkkoherranvirastossa.

Nyt jatkamme sarjaa Kuvia Wanhasta Kuusamosta, joka kertoo silloisen Kuusamon rakennuksista, niiden asukkaista ja elämästä jatkuu taas vuonna 1996 tauon jälkeen. Ensimmäinen osa julkaistiin 30.3.1994. Sarjaa on tehty 17 osaa. Keräämme nyt tietoja rakennuksesta, jonka laittoi alulle ruotsalaisen Breggen puutavarayhtiön inspehtori Mikael Smith ja jonka vuonna 1922 Suomen valtio osti rajavartiostolle. Kuusamon komppania toimi siinä vuoteen 1944 asti. Kuusamossa on ollut näinä vuosina kaikkiaan 14 komppanian päällikköä. Ensimmäinen oli jääkärikapteeni Konrad A. Laaksonen (1919¬–1921) ja viimeinen majuri Bror K. Breitholtz (1940–1941). Hän kaatui Kiestingin Lohilahdessa 21.11.1941 ja on haudattu Kuusamon sankarihautaan.

Koillissanomat on jakanut liitteitä Kuusamon kouluille opetusmateriaaliksi. Näin on saatu syntymään nykynuorille silta kotiseudun lähihistoriaan, joka on ollut meille heti sodanjälkeenkin syntyneille kuin suljettu kirja. Teemasarjoista on nyt tulossa myös äänikasetti. Yleisradion radioteatterin näyttelijät Heikki Määttänen ja Erja Manto toimivat lukijoina.

Näihin sarjoihin aineistoa kootessa olen tullut entistä vakuuttuneemmaksi: ”jokainen ihminen on laulun arvoinen”.

Vesa Rinne

P.S. Postia on tullut nyt joulun alla runsaasti, syynä tähän on myös Mannerheim/suojeluskuntakortti. Kirjeissä ja korteissa on tullut viestejä entisiltä kuusamolaisilta ja myös tunnetuilta suomalaisilta. Näistä palautteista tulee tietenkin onnistumisen riemu ja tunne, työ ei ole mennyt hukkaan.

Tässä joitakin lainauksia ja onnitteluja:
Tampere 9.1.1996
Vesa Rinnettä Pohjois-Suomen paikallislehtien journalistipalkinnosta onnitellen!
Kalle Päätalo
Kirjailija


Kuusamossa 28. päivänä joulukuuta 1995

Päätoimittaja, puheenjohtaja
Matti Huusko

Kuvia Wanhasta Kuusamosta, joka kertoo silloisen Kuusamon rakennuksia, niiden asukkaista ja elämästä.

1. Muistelemme sinua – vanha Kuusamo. Julkaistu 30.3.1994.
2. Hevoskyydillä pääsiäismarkkinoille etsimään mielitiettyä. Julkaistu 1.4.1994.
3. Ikivanha puu puhuttelee evankelistojen symboleissa. Julkaistu 14.4.1994.
4. Uutisointi, säähavainnot ja tekniikka olivat Surnaalin arkipäivää. Julkaistu 21.4.1994.
5. Samostenniemen vanhassa pappilassa. Julkaistu 28.04.1994.
6. Kyhälään ja Tolpanniemeen kulkivat säkit Raunion Erkin pyörässä. Julkaistu 5.5.1994.
7. Kalastus on miehen elämän parempi puoli. Julkaistu 19.5.1994.
8. Vanhan maalaispappilan arkea ja juhlaa. Julkaistu 3.6.1994.
9. ”Kuusamo, neljäntienhaara”. Julkaistu 9.6.1994.
10. Kuusamon ensimmäiset kirkkohäät. Julkaistu 24.6.1994.
11. Radistilotta Ullan (Hormi) ja pappilan Olavin juhannushäät sotakesänä 1943. Julkaistu 24.06.1994.
12. Kaupankäyntiä Ahavan perheyrityksessä. Julkaistu 30.6.1994.
13. Kun Osuuskauppa täytti 30 vuotta. Julkaistu 29.9.1994.

Kuvia Wanhasta Kuusamosta sarja jatkuu Koillissanomissa. Kuusamon kansanopistoa käsittävässä sarjassa on käytetty pohjatietoina maisteri Matti Pöyhösen kirjeenvaihtoa. Kirjeitä on kaikkiaan 105, niissä kerrotaan sen ajan Kuusamon elämästä. Maisteri Pöyhönen toimi Kuusamossa vuosina 1908–1917 Itä-Pohjanmaan kansanopistossa opettajana.

14. ”Siitäpä nyt tie menevi, ura uusi urkenevi”. Julkaistu 28.3.1995.
15. Itä-Pohjanmaan (Kuusamon) kansanopisto Marttilassa. Julkaistu 4.4.1995.
16. Kuusamon kansanopiston vaikea vuosikymmen. Julkaistu 10.4.1995.
17. Kansanopisto auttamassa hyvinvointiin. Julkaistu 12.4.1995.

Vesa Rinne
Koillissanomat
Kitkantie 31-33
96300 KUUSAMO
Puhelin 989-853414 / Fax 090-8511473

Kuva diplomista, jossa teksti:

Tunnustuksena ansiokkaasta toimittajan työstä sekä paikallisen kulttuurin ja historian tunnetuksi tekemisestä olemme nimenneet Sinut
Toimittaja Vesa Rinne
Pohjois-Suomen paikallisjournalisti 1995
Pohjois-Suomen vuoden paikallisjournalistin Sanan Lautanen ja siihen liittyvä diplomi myönnetään vuosittain Pohjois-Suomen alueella työskentelevälle toimittajalle eritysen arvokkaasta paikallisjournalistin työstä.
Kuusamossa 27, päivänä joulukuuta 1995
Pohjois-Suomen Paikallislehtikerho
Matti Huusko, puheenjohtaja
Riitta Loukkola, sihteeri