Helsingissä toukok. 25 p. 1959.

Päätoimittaja Reino Rinne sekä muut kuusamolaiset ystävät ja kylänmiehet vaikkapa hieman tutustumisjärjestyksessä Siukosesta, Saastamoisesta, Tirkkosesta ja Kuosmasesta ym. Väänäseen ja voimistelunopettaja Homaseen saakka.

Kaiken aikaa on tässä viime viikkoina kolkutellut tuntoani, etten ole saanut toimeksi kiittää vieraanvaraisuudesta, jota vaimoni ja minä saimme siellä osaksemme suorastaan häpeämään panevassa määrässä ja johon emme ole voineet ja osanneet millään tavoin vastata. Niin vain jäi Kuusamo mieleemme, että joka kerran kuunnellessamme "säätilannetta muutamilla havaintoasemilla" koetan arvailla lämpömäärää Kuusamossa, ja häpeäkseni olen niin takertunut niiden viikkojen hiihtotunnelmiin, että pakkaan olemaan niin kuin mielessäni, milloin Kuusamo päihittää Sodankylän kylmyydessä, jaksamatta ymmärtää ja toivoa, että nyt kesän puolella Kuusamo kaipaa vastaavasti enemmän lämmintä. Täällä etelässäkin kylmä kevät kauhistuttaa: katovuosiko tässä on vielä edessä kaiken muun ajan surkeuden lisäksi.

En ole vielä saanut kokoon mitään painatuskelpoista niiltä main, niin kuin ehkä lienette odottaneet, vaikken ole mitään luvannut. Vaikutelmat vaativat pitkän kypsyttelyaikansa. Vähin erin olen vain jutellut suunnitelmista yhden ja toisen kanssa. Tapasin päivänä muuanna erään topografikihon, joka kertoi, että viimeistään parin vuoden kuluessa pitäisi valmistua Rukan ja Valtavaaran topografikartan. Veli Saarisen kanssa oli puhetta siitä kuuden päivän hiihdosta. Ainakin kärkeä lähimpien miesten kestävyysharjoittelun päätteeksi hän hyväksyi sellaisen retken varsin sopivana. Myös Rajavartioston esikunnassa olen tunnustellut maaperää. Asian mahdollinen mesenaatti on vielä ulkomailla. Vielä selvemmin tuntui Saarinen hyväksyvän taitohiihdon ja puolipujottelun ladun Valtavaaralle, nousua vaikka 12 ja laskua 3 km.

Yhtenä tavallisista hassutuksistani kaivelee mieltä ajatus vahingosta, joka tapahtui, kun ei poltettua kirkonkyläänne arvattu siirtää sinne Rukan liepeille. Tapoihini kuuluu kuljeskella kartalla mielikuvituksessani, ja niinpä olen kerran ja toisenkin teidän puolenne karttaa katsellessani kaavaillut, miten mukava asutuskeskus olisi saattanut sukeutua Aikkilan vaiheille Rukajärven, Pyhäjärven ja Hirsilammen välimaastoon. Sieltäkös mukava pistäytyä Rukalla vain kolmen kilometrin päässä. Ja laajenemismahdollisuuksia Kuontijärvelle päin. Niin, että jos vielä jolloinkin joudun siellä päin liikkumaan, en malta olla katsomatta niitä maita sillä silmällä. Eipähän siitä kenellekään vahinkoa koitune.

Meidän emäntä pyytää erityisesti kiittää hra Kuosmasta mainiosta juustosta. Ja Pudasjärvellä saimme liiankin hyvät kahvit Nevakivellä. Matka kaikin puolin mukava, kuten sanottua, hävettämiin asti.

Ja jos siellä tapaatte, tietenkin, tohtori Järvisen, niin voitte kertoa vieneeni hänen terveisensä sosiaalijohtaja Palolammelle, joka pyysi toimittamaan paluuterveiset.
Kiittäen ja kunnioittavasti, vaimonikin puolesta.

Lauri Pihkala
________________________________________
Professori Lauri "Tahko" Pihkalan kirje Helsingistä päätoimittaja Reino Rinteelle 25.05.1959 Kuusamoon.

© Copyright 2021 ReinoRinne.fi